T1-3
Ohjelmointiosaaminen
ohjelmoinnillinen ajattelu | tutkiva työskentely ja tuottaminen | ohjelmoidut ympäristöt
Espoon OPS:
Kehittyvän tvt:n mahdollisuuksia käytetään liikunnan opetuksessa tarkoituksenmukaisesti.
T1: Kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan itsenäisesti ja yhdessä uusia, erilaisia liikuntatehtäviä.
S1: Opetukseen sisältyy runsaasti fyysisesti aktiivista toimintaa. Opetukseen valitaan liikuntaleikkejä, tehtäviä sekä liikuntamuotoja, joita harjoitellaan erilaisissa oppimisympäristöissä (kuten salissa, luonnossa, lumella ja jäällä).
Espoon näkökulma:
Perusliikuntataitoja kehittävää toimintaa, kannustetaan liikkumaan ja osallistumaan ilon sekä onnistumisten kautta, korostetaan fyysisesti aktiivisen koulupäivän merkitystä, KULPS-liikuntapolun mahdollistamat lajikokeilut (1lk)
Tavoitteena vuosiluokalla 1
T2 Ohjata oppilasta harjoittamaan havaintomotorisia taitojaan eli havainnoimaan itseään ja ympäristöään aistien avulla.
S1 Opetuksessa harjoitellaan välineenkäsittelytaitoja (kuten tehtäviä erilaisilla välineillä ja palloleikkejä). Kehonhallintaa ja hahmotusta sekä tasapainoa edistetään erilaisten voimistelutehtävien avulla. Kehonhallintaa edistetään käyttämällä tehtäviä (kuten voimistelu- ja musiikkileikkejä), joissa harjaannutetaan kehonhahmotusta.
Havaintomotorisia liikkumisen perustaitoja. (1lk)
Tavoitteena vuosiluokalla 1
T3 Vahvistaa motoristen perustaitojen (tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaidot) oppimista niin, että oppilas oppii soveltamaan niitä eri oppimisympäristöissä, eri tilanteissa ja eri vuodenaikoina.
S1 Opetukseen valitaan leikkejä ja tehtäviä sekä liikuntamuotoja, joissa harjoitellaan tasapaino- ja liikkumistaitoja (kuten kiipeilyä, juoksuja ja hyppyjä).
Motorisia liikkumisen perustaitoja. (1lk)
Tavoitteena vuosiluokilla 1-2
Tavoitteet 1-2 lähes identtiset 1 ja 2 luokilla (kakkosella T1-2 laajenee hieman ykkösen tavoitteisiin nähden)
Digitaalisen osaamisen kuvaukset:
osaa järjestää ja vertailla asioita erilaisten ehtojen, kuten muodon samankaltaisuus, perusteella. Oppilas tunnistaa loogisia operaatioita, kuten ”ja”, ”tai”, ”ei”.
osaa kertoa valinnoistaan ja havainnoistaan sanallisesti käsitteiden ja konkreettisten välineiden avulla.
osaa purkaa tuttuun arjen ilmiöön liittyvän ongelman osiin sekä etsiä ja kokeilla sen ratkaisuun erilaisia vaihtoehtoja. Oppilas osaa kertoa ratkaisutavoistaan.
osaa laatia vaiheittaisia toimintaohjeita käyttäen yksinkertaisia komentoja ja toistorakennetta. Oppilas tunnistaa ohjeiden tuottamia virhetilanteita ja kokeilee ratkaisuja niiden korjaamiseen.
osaa esittää omia ideoitaan, kuunnella toisia sekä kokeilla ratkaisuja yhdessä ja vuorotella eri rooleissa ohjelmointiin liittyvässä ryhmätyöskentelyssä.
osaa tehdä erilaisista asioista mallinnuksia ohjeen mukaisesti sekä luovasti omia ideoitaan toteuttaen. Oppilas esittelee ja jakaa ideoitaan toisten kanssa.
osaa käsitellä eri oppiaineissa harjoiteltavia sisältöjä käyttäen leikillisesti ja kokeillen ohjelmointiin liittyviä toimintatapoja ja välineitä.
osaa tunnistaa ja nimetä omasta kokemusmaailmastaan löytyviä tietokoneohjattuja laitteita ja palveluita sekä tutustuu robotiikkaan. Oppilas osaa kuvailla laitteiden käyttötarkoituksia ja toimintaperiaatteita.
pohtii, millaista tietoa hänen omasta toiminnastaan kerätään digitaalisissa ympäristöissä ja mikä yhteys ohjelmoinnilla on tietojen keräämiseen.
ymmärtää, että kerätyt tiedot tallentuvat ja osaa antaa ainakin yhden esimerkin, mihin tarkoitukseen hänestä kerättyä tietoa voidaan käyttää.
Lähde: Polkuja ohjelmointiosaamiseen. Opas vuosiluokille 1-6. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin julkaisuja 8/2022 (ISSN 2342-5970)
Liikuntatunti ohjelmoiden
Koko luokka, pienryhmät
paperia, kyniä ja saksia
Ennen liikuntatuntia ryhmät tekevät kuntoilukortteja, joissa on käytetty ohjelmoinnin muotoa. Kts. kuvat.
Ryhmän pitää käyttää ainakin kerran toistorakennetta (kuva 1. ) ja kerran ehdollista toistorakennetta. (kuva 2.)
Jos oppilaat ovat jo tutustuneet johonkin ohjelmointiympäristöön, voidaan korttien sanamuodot valita vastaamaan kyseisen ohjelmointiympäristön rakenteita ja komentoja.
Sitten pidetään liikuntatunti ohjelmointikorttien avulla.
Vinkki: Korttien avulla voidaan pitää esim. koulukummien kanssa yhteinen liikuntatunti. Näin oppilaat pääsevät esittelemään ohjelmoinnin logiikkaa toisille oppilaille. Anna oppilaiden kertoa kuvan sisältö omin sanoin.