T9
Ohjelmointiosaaminen
ohjelmoinnillinen ajattelu | tutkiva työskentely ja tuottaminen | ohjelmoidut ympäristöt
Espoon OPS:
T9: Tutustuttaa oppilas geometrisiin muotoihin ja ohjata havainnoimaan niiden ominaisuuksia
S1: Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia löytää yhtäläisyyksiä, eroja ja säännönmukaisuuksia. Vertaillaan, luokitellaan ja asetetaan järjestykseen sekä havaitaan syy- ja seuraussuhteita. Harjoitellaan tarkastelemaan matemaattisia tilanteita eri näkökulmista. Tutustuminen ohjelmoinnin alkeisiin alkaa laatimalla vaiheittaisia toimintaohjeita, joita myös testataan.
S3: Kehitetään oppilaiden taitoa hahmottaa kolmiulotteista ympäristöä ja havaita siinä tason geometriaa. Harjoitellaan suunta- ja sijaintikäsitteiden käyttöä. Tutkitaan yhdessä kappaleita ja tasokuvioita. Tunnistamisen lisäksi rakennetaan ja piirretään. Ohjataan oppilaita löytämään ja nimeämään ominaisuuksia, joiden mukaan kappaleita ja tasokuviota myös luokitellaan.
Espoon näkökulma:
Käytettävät ominaisuudet eivät ole vielä täsmällisiä geometrisia ominaisuuksia, vaan sellaisia, joilla tuetaan havainnointitaidon kehittymistä (1lk)
Tavoitteena vuosiluokilla 1-2
Digitaalisen osaamisen kuvaukset:
Oppilas
osaa järjestää ja vertailla asioita erilaisten ehtojen, kuten muodon samankaltaisuus, perusteella. Oppilas tunnistaa loogisia operaatioita, kuten ”ja”, ”tai”, ”ei”.
osaa laatia vaiheittaisia toimintaohjeita käyttäen yksinkertaisia komentoja ja toistorakennetta. Oppilas tunnistaa ohjeiden tuottamia virhetilanteita ja kokeilee ratkaisuja niiden korjaamiseen.
osaa tehdä erilaisista asioista mallinnuksia ohjeen mukaisesti sekä luovasti omia ideoitaan toteuttaen. Oppilas esittelee ja jakaa ideoitaan toisten kanssa.
osaa käsittellä eri oppiaineissa harjoiteltavia sisältöjä käyttäen leikillisesti ja kokeillen ohjelmointiin liittyviä toimintatapoja ja välineitä.
osaa ohjata jotakin ohjelmoitavaa laitetta tai yksittäistä hahmoa jossakin sovelluksessa tai verkkotehtävässä.
osaa tunnistaa ja nimetä omasta kokemusmaailmastaan löytyviä tietokoneohjattuja laitteita ja palveluita sekä tutustuu robotiikkaan. Oppilas osaa kuvailla laitteiden käyttötarkoituksia ja toimintaperiaatteita.
Ihmiskone lajittelee
Pienryhmä
45 min.
Harjoitellaan luokittelemaan loogisia paloja. Esim. onko pala pieni vai iso, minkä muotoinen, reiällinen vai reijätön ja minkä värinen?
Muodostetaan ensi yhdessä yksi ihmiskone. Ihmiskone toimii niin, että jokaisella sen jäsenellä on vain yksi tehtävä tai työvaihe. Työvaiheet suoritetaan peräkkäin. Esimerkiksi loogisten palojen lajittelu. Ensimmäinen lapsi tartuu satunnaiseen palaan ja antaa sen muodon perusteella seuraavalle lapselle. Tämä lapsi lajittelee vaikkapa värin perusteella seuraavalle jne. Katsotaan onnistuiko kone lajittelemaan kaikki palat oikein. Jos ei, mietitään missä kohtaa kone tarvitsee huoltoa.
Kannattaa aloittaa hyvin yksinkertaisesta lajittelusta ja lisätä vaikeustasoa, kun ryhmä ymmärtää toimintaperiaatteen.
Aluksi aikuisen apua tarvitaan, mutta lapsia kannustetaan kokemuksen myötä suunnittelemaan myös omia laitteita.
Samalla periaatteella voidaan rakentaa ihmiskone, joka rakentaa jotakin. Silloin työvaiheet etenevät kokoavasti niin, että lopulta valmistuu esimerkiksi tietty kuvio loogisilla paloilla.
Lisätietoa: Polkuja ohjelmointiosaamiseen, varhaiskasvatus ja esiopetus. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin julkaisuja 7/2022.