T9
Digitaalinen osaaminen
käytännön taidot ja tuottaminen | vastuullisuus ja turvallisuus | tiedonhallinta sekä tutkiva ja luova työskentely | vuorovaikutus
Espoon OPS:
T9: Rohkaista ja innostaa oppilasta kertomaan tarinoita ja mielipiteitä sekä kuvaamaan kokemuksiaan puhumalla, kirjoittamalla ja kuvien avulla
S3: Tarkastellaan puhutun kielen muuntamista kirjoitetuksi kieleksi ja harjoitellaan tekstin suunnittelua. Harjoitellaan käyttämään mielikuvitusta, kertomaan tarinoita ja mielipiteitä sekä kuvaamaan omia kokemuksia, havaintoja ja ajatuksia puhumalla sekä kuvien avulla yksin ja yhdessä.
Espoon näkökulma:
Eläytyvä ja luova kirjoittaminen: kirjoittamisen ilo omien tarinoiden kautta. Kerrotaan suullisia tarinoita. Harjoitellaan tekstin tuottamisen taitoja myös yhdessä parin tai ryhmän kanssa, hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa kirjoittamisen välineenä.
Tavoitteena vuosiluokilla 1-2/ Päivitetty OPS 2023
Digitaalisen osaamisen kuvaukset:
Oppilas
osaa käyttää erilaisia tapoja ohjata laitetta ja syöttää tekstiä.
tietää koulun käytössä olevat digitaaliset palvelut ja osaa kirjautua niihin. Hän osaa käyttää digitaalisia palveluja vuosiluokalle riittävällä tavalla.
osaa ohjatusti käyttää digitaalisia palveluita tehtävien saamiseen ja palauttamiseen
osaa avata ja sulkea sovelluksia sekä liikkua niiden välillä.
hallitsee tiedoston käsittelyn perustaitoja: tallentaa, kopioda, siirtää, poistaa.
ottaa kuvia, videokuvaa ja äänittää sekä tekee yksinkertaisia muokkauksia.
hyödyntää kameraa ja muita helppoja sovelluksia havaintojen tekemisessä ja tallentamisessa.
harjoittelee tuottamaan tekstiä digitaalisessa palvelussa (monimuotoiset tekstit).
tuottaa sisältöä puheen avulla.
harjoittelee kommentoimaan toisten tuottamia sisältöjä.
osaa muokata tekstiä: tekstin aktivointi, kirjainkoon ja -lajin valinta.
osaa ohjatusti tehdä teoksen, jossa on tekstiä, ääntä, kuvia ja videokuvaa.
harjoittelee työn tauottamista ja taukojumppaa.
tuntee erilaisia omaan tuottamiseen tarkoitettuja digitaalisia palveluita ja osaa käyttää niitä. Hän on kiinnostunut kuvien, videoiden ja äänen käsittelystä ja tuottaa sisältöä itsenäisesti.
osaa säätää työpisteensä oikein mahdollisuuksien mukaan.
osaa valita ergonomian kannalta parhaan työskentelyvälineen ja -paikan.
ymmärtää, että on hyvien tapojen mukaista pyytää kuvattavalta lupa. Hän ymmärtää, että kuvaa ei voi julkaista ilman lupaa.
harjoittelee vuorovaikutuksellisten digitaalisten palvelujen käyttöä turvallisessa ympäristössä.
käyttää koulun tarjoamia digitaalisia ympäristöjä ohjeiden mukaisesti.
osaa käyttää digitaalisia ympäristöjä havaintojen taltioimisessa ja esittämisessä.
osaa ohjatusti jäsennellä tietoa käsitekartalle.
harjoittelee selostamaan etsimäänsä tietoa omin sanoin.
tuottaa lyhyitä monimuotoisia tekstejä haetun tiedon perusteella.
osaa tehdä pieniä itseä kiinnostavia tutkimuksia teknologiaa hyödyntäen.
osaa ohjatusti ehdottaa oman sisällön tuottamista digitaalisissa ympäristöissä.
osaa toteuttaa omia ideoitaan yksin ja yhdessä toisten kanssa digitaalisissa ympäristöissä.
osaa ohjatusti hyödyntää digitaalisia ympäristöjä oman ajattelunsa näkyväksi tekemiseen.
osaa ilmaista itseään yhdistelemällä ohjatusti kuvaa, videota, ääntä, tekstiä tai animaatiota.
kokeilee, keksii, rakentaa ja luo uutta digitaalisia ympäristöjä hyödyntäen.
osaa digitoida fyysisiä luovan työskentelyn tuotoksia.
löytää uusia tapoja ilmaista itseään digitaalisuutta monipuolisesti hyödyntäen.
osaa vuorovaikutuksellisten digitaalisten palvelujen käytön ikäänsä nähden tarkoituksenmukaisesti.
osaa ohjatusti osallistua vuoropuheluun digitaalisissa palveluissa.
tunnistaa ja osaa käyttää vuorovaikutusta edistäviä emojeja.
ymmärtää, mikä on sähköposti, ja harjoittelee sähköpostin lähettämistä ja vastaanottamista.
osaa kertoa kokemuksistaan digitaalisissa palveluissa.
kunnioittaa ja huomioi muita toimiessaan digitaalisissa palveluissa. Hän harjoittelee hyvää vuorovaikutusta viestiessään ja toimii kiusaamista ehkäisevästi.
osaa ohjatusti käyttää osallisuutta edistävää digitaalista palvelua.
Tehtävä 2.
Trageton-menetelmä
Tarvitaan:
Tietokone
Tulostin
Kyniä
Oppilas joka ei osaa lukea
Seistään parin kanssa vierekkäin tietokoneen edessä. Kirjoitetaan vuorotellen. Jos lapsi ei osaa vielä ollenkaan lukea, voidaan kirjoittaa esimerkiksi vapaata näppäimistön kokeilua isolla fontilla, koko A4 -sivu täyteen. Tuotos tulostetaan.
Tulostuksesta lapsi etsii oman nimensä alkukirjaimen ja ympyröi sen. Huomaamattaan hän on silmäillyt läpi suuren määrän kirjaimia ja tunnistanut omansa.
Oppilas joka harjoittelee lukemista.
Seistään parin kanssa tietokoneen edessä. Kirjoitetaan vuorotellen. Lukemaan harjoitteleva pari toimii niin, että toinen kirjoittaa ja toinen tarkastaa kirjoitusta. Tarkastaja pyytää korjaamaan kirjoituksen, jos huomaa virheen.
Luokan seinällä on sanoja, joita lapset vuorotellen lukevat. Sanan kirjoitusasu on tarkoitus pitää mielessä matkalla tietokoneelle. Tekstinkäsittelyohjelmaan on laitettu valmiiksi suuret kirjaimet ja joka rivillle kirjoitetaan yksi sana vuorotellen. Kaveri käy tarkastamassa sanan seinältä ja pyytää tarvittavat korjaukset.
Vuoroa vaihdetaan. Kirjoitetaan koko sivu täyteen sanoja. Kirjoitukset tulostetaan molemmille.
Sanojen kohdalle piirretään kuva sanasta. Jos lukee koira, piirretään koira. Itse piirretty kuva toimii muistukkeena kirjoitetusta sanasta, jos lukeminen on vielä haastavaa. Kirjoitettu paperi voi olla vaikka läksynä.
Vinkki: Samalla tavoin voidaan kirjoittaa itse osia kokonaisista tarinoista. Kirjoitetaan esim. tarinan senhetkisen vaiheen avainsanat ja piirretään niistä kuva. Näin useaan kertaan työskennellen voidaan tuottaa itse kokonainen kirja alusta lopuun. Työskentely voidaan toteuttaa niin kuvakirjan kuin lyhyen kuvittamattoman tarinan avulla.
Lukeva lapsi
Seistään parin kanssa tietokoneen edessä. Sovitaan vuorot ja muistellaan kummankin parin tehtävät työskentelyn aikana. (toinen kirjoittaa, toinen tarkastaa)
Tarkastellaan opettajan antamia kuvia, joissa tarina alkaa ja jää kiinnostavasti kesken.
Kirjoitetaan tarinan annettu alku ja aletaan yhdessä miettiä miten tarina etenee ja päättyy.
Kirjoitetaan vuorotellen esim. virke kerrallaan.
Teksti tulostetaan molemmille kirjoittajille.
Tarina kuvitetaan.
Tarina luetaan ääneen muille.
Tämä voi olla myös kotitehtävä.
Vinkki: Tehtävä voi olla myös tarinan kirjoittaminen omin sanoin, yksi osa kerrallaan. Jokainen osa voidaan kuvittaa ja näin voidaan tehdä oma kirja.
Opettajan kommentti:
Tietokoneella kirjoittaminen motivoi ja hämmästyttääkin lapsia. Kirjainten kirjoittaminen on helppoa, verrattuna käsin kirjoitukseen. Kirjainten ilmestyminen ruudulle ja myöhemmin paperille on monille todella kiinnostavaa ja tuottaa paljon iloa. Oman tekstin saaminen printattuna paperille on hyvin merkityksellistä ja sen lukeminen motivoi monia. Myös kuvien piirtäminen tekstistä on mielekästä ja auttaa muistamaan ja pikkuhiljaa tunnistamaan sanahahmoja myös heille, jotka eivät vielä lue.
Tietokulma:
Trageton -menetelmässä lapsi kirjoittaa seisten parin kanssa tietokoneella tekstinkäsittelyohjelmalla. Seisominen tuo työskentelyyn liikettä ja vapautta mutta myös ryhtiä. Huolehditaan työpöydän sopivasta korkeudesta. Parin kanssa toimiminen kannustaa keskusteluun tuotettavasta tekstistä. Myös toisen auttamisen näkökulma on läsnä. Opettaja voi tehdä oppilaiden tuottaman puheen perusteella huomioita oppimisen vaiheesta. Tekstituotos tulostetaan ja sitä voidaan tarkastella eri tavoin. Arne Tragetonin kirja Lukemaan oppiminen kirjoittamalla avaa menetelmää tarkemmin.
Arne Trageton
Lukemaan oppiminen kirjoittamalla
PS -kustannus Opetus 2000, 2007
Tehtävä 2.
Piirroksia ja sanoja: sovitulla kirjaimella alkavia
esimerkiksi a-kirjaimella alkavia piirroksia ja sanoja
Voidaan hyödyntää, mitä kirjaimia Aapisessa on käyty. Opettaja valitsee niistä jonkun kirjaimen, jolla ensin yhdessä mietitään sillä kirjaimella alkavia sanoja.
2. Sitten yksin/pareittain työskentely koneella. Valitaan joku piirrosohjelma, johon piirretään sovitulla kirjaimella alkavia piirroksia (esimerkiksi a.lla alkavia aurinko, avain, auto jne.). Piirrokset olisi hyvä olla aika pieniä, että yhdelle ruudulle mahtuisi mahdollisimman paljon,
3. Jokaisen piirroksen alle oppilas kirjoittaa omien taitojen mukaan, mikä piirros on. Piirroksia ei tarvitse väritellä.
4. Opettaja voi tulostaa valmiin työn. Se voidaan liimata oppilaan vihkoon.
5. Jos jää aikaa, oppilas/oppilaspari voi keksiä toisella kirjaimella alkavia piirroksia ja sanoja.